Yksilöpsykoterapia

Tavallisin psykoterapiamuoto on yksilöhoito. Yksilöterapia kestää yleensä joitakin vuosia, joskus jo muutamakin käynti voi auttaa muutoksessa. Tavallisimmin terapiassa käydään yksi tai kaksi kertaa viikossa, joskus tarpeen vaatiessa kolme tai neljäkin kertaa. Yksi yksilöterapiatunti kestää tavallisesti 45 minuuttia.

Yksilöterapia soveltuu hyvin esimerkiksi erilaisten masennus- ja ahdistuneisuusoireiden, ihmissuhdeongelmien, mielen ja kehon toisiinsa kietoutuneiden häiriötilojen hoitamiseen sekä elämän kriisien ja traumojen käsittelemiseen. Terapiassa saa puhua juuri siitä, mistä haluaa; kaikki minuna olemisen alueet, ajatukset, tunteet, tapahtumat ja kokemukset voidaan ottaa terapiatyössä esiin. Ongelmia ja oireita voidaan sekä tutkia osana sisäistä kokemusmaailmaa että lähestyä varsin käytännönläheisestikin. Asiakkaan kiinnostus oman mielen tutkimiseen ja ymmärtämiseen luo hyvän pohjan terapian toteutumiselle.

Ryhmäpsykoterapia

Ryhmäterapia perustuu näkemykseen että psyykkiset oireet syntyvät tai ilmenevät ihmisten välisissä suhteissa ja siten niiden hoitokin on luontevaa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Terapiaryhmässä jäsenten välille muodostuu vuorovaikutusten verkosto, jossa jokainen löytää itsensä tutuissa tunnekokemuksissa ja toistaa itselleen ominaisia käyttäytymismalleja, joiden toimivuus tai toimimattomuus sekä toimintatapojen vähittäinen muuttuminen ovat ryhmäterapian keskeisiä sisältöjä. Ryhmäterapiassa tulevat esiin kunkin ryhmänjäsenen vuorovaikutussuhteessa olemisen vahvuudet ja vaikeudet.

Yksi ryhmäterapian tärkeä elementti on vertaistuki ja yhteinen kokemusten jakaminen.

Ryhmädynamiikan kannalta sopiva psykoterapiaryhmän kokoonpano on kuudesta kahdeksaan jäsentä. Ryhmät kootaan yleensä monipuolisiksi, eli niissä on eri ikäisiä ihmisiä erilaisten oireittensa, pulmiensa, traumojensa ja tarpeidensa kanssa. Yhden ryhmäterapiatunnin kesto on 90 minuuttia. Tavallisimmin ryhmät kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa. Ryhmät toimivat täydentyvän ryhmän periaatteella, eli jokainen ryhmäläinen voi olla ryhmässä tarvitsemansa ajan, keskimäärin pari-kolme vuotta, ja paikan vapautuessa ryhmä voi täydentyä uudella jäsenellä. Pitkäjänteinen sitoutuminen ryhmän työskentelyyn on hoidon onnistumisen edellytys.

Perinteisen ryhmäpsykoterapian lisäksi ryhmämuotoista terapiaa voi toteuttaa ns. strukturoituina lyhyinä, esim. 10 tai 20 kertaa kokoontuvina terapiaryhminä, jolloin ryhmän jäsenillä on jokin yhteinen nimittäjä. Se voi olla vaikkapa oman seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin etsiminen, vanhemmuusuupumus, esiintymisjännitys tai koulukiusaaminen. Ryhmä alkaa ja päättyy kaikilla ryhmäläisillä yhtä aikaa. Usein tällainen lyhyt ryhmäterapia toimii terapian jatkon kartoittajana, mutta joskus se on yksinäänkin riittävä.

Kaikessa ryhmäterapiassa ryhmäläisiä sitoo muutama tärkeä sääntö:

- Ryhmässä jokainen saa puhua siitä, minkä tuntee itselleen tärkeäksi, ja ryhmässä saa myös olla puhumatta silloin kun se on tarpeen.

- Ryhmäläisillä on vaitiolovelvollisuus toisten ryhmäläisten asioista.

- Jokaisen ryhmäläisen sitoutuminen ryhmään on välttämätöntä; kaikkien läsnäolo ryhmän istunnoissa on tärkeää.

Ryhmäterapiasta hyötyvät erityisesti eristyneet tai eristetyt, herkät, ulkopuoliseksi itsensä kokevat, sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät tai vuorovaikutustaitojensa parantamista kaipaavat, kiusaamista kokeneet tai vaikkapa arjen vaikeuksien kanssa kamppailevat. Terapiaryhmästä hyviä eväitä saavat myös esimerkiksi masentuneet, ahdistuneet, työuupuneet tai omaan henkiseen kasvuun ja itsetuntemuksen lisäämiseen apuja etsivät. Myös esimerkiksi persoonallisuushäiriön hoitamisesta ryhmämuotoisesti on hyviä kokemuksia. Ainoa rajoitus oikeastaan on, että ryhmään ei voi ottaa akuutissa kriisissä olevia (ryhmän aikana kriisejä toki saa tulla, mutta ryhmässä aloittaminen kriisin keskellä ei ole hyvä idea). Samoin aktiivinen päihdeongelma vaikeuttaa usein terapiasta hyötymistä.

Perhe- ja pariterapia sekä vanhempainohjaus

Tavallisia terapiamuotoja ovat myös perhe- ja pariterapiat. Ne voivat liittyä perheenjäsenten yksilö- tai ryhmähoitoon tai niitä voidaan käyttää ainoana terapiamuotona. Perhe- ja pariterapioitten kesto ja taajuus sovitaan jokaisessa yhteistyösuhteessa erikseen.

Lapsen tai nuoren psykoterapiaan liittyy usein vanhempainohjaus. Siitä sovitaan yhdessä lapsen tai nuoren terapiaa järjestävän tahon kanssa. Vanhemmuuteen voi tukea hakea toki muutoinkin ja tukikäyntejä on mahdollista sopia tapahtuvaksi joko vastaanotolla tai kotikäynteinä.

Videovälitteinen psykoterapia

Jos vastaanotolla käyminen ei ole maantieteellisen etäisyyden vuoksi mahdollista, psykoterapiaa voidaan toteuttaa myös videopuhelun välityksellä. Videoterapia tapahtuu vahvasti suojatun ja turvallisen videoyhteyden välityksellä ja se täyttää Valviran ja EU:n vaatimukset. Kuvapuheluita ei tallenneta.

Terapiamuotojen yhdistelmät

Psykoterapia voi toteutua myös yhdistelemällä eri terapiamuotoja. Yksilö- ja ryhmäterapia tukevat toisiaan niin, että joskus yksilöterapian tuloksia voi olla hyvä syventää jatkamalla hoitoa vielä terapiaryhmässä, tai ryhmäterapian päätyttyä joidenkin teemojen työstämistä voi jatkaa vielä yksilöhoidossa. Toisinaan suurimman hyödyn voi saada yksilö- ja ryhmäterapian samanaikaisena yhdistelmänä. Lasten ja aikuisten terapiaa voi yhdistää esimerkiksi siten, että terapiaryhmän kokoonpano on vaikkapa neljä taaperoikäistä lasta yhdessä vanhempansa kanssa.